Viikkopunnitus 1

Poikkesin vain nopeasti kertomaan tämän päivän lukemat: 111,2. Eli -2,8 kg. Vähän turhauttaa, kun tämä on niiiiin hiiiiidaaaastaaa, jotenkin luulin, että tästä elopainosta lähtisi aluksi vauhdikkaamminkin. Mutta ei auta, mikä iloiten tulee, se valittaen lähtee...

Torstain paastopäivä meni vähän pieleen, söin illalla ylimääräisen kananmunan (iltapalan piti olla yksi keitetty kananmuna), kun oli nälkä, mutta ehkä ne 65 ylimääräistä kaloria ei koko dieettiä kaada. Luultavasti olisi ollut eri asia, jos olisin lipsunut vetäisemään vaikka levyllisen lontooraesuklaata...

Ihanaa viikonloppua kaikille!

kuva täältä

Makeanhimo!!

Tänään on ollut ensimmäistä kertaa ihan järkyttävät makeanhimot! Siis ensimmäistä kertaa tänä vuonna. Menin iltapäivällä nälkäisenä kauppaan ja berliininmunkit sekä runebergintortut hyppivät silmille (ja melkein jo kielelle). Hetken kuolasin torttualtaalla ja käänsin kuin käänsinkin selkäni houkutuksille.

Jotain hyvää oli kuitenkin saatava. Tähän vielä tarkentaisin,  että 5:2 dieetti kyllä periaatteessa sallii herkuttelun ja jopa munkit ja tortut silloin tällöin, mutta (ainakin) tässä alkuvaiheessa kieltäydyn ylimääräisistä herkuista vähintään kuutena päivänä viikosta. Tavoitteena on kuitenkin painonpudottamisen lisäksi järkevät ruokailutottumukset.

Mutta se tämän päiväinen herkku! Se kuulostaa todella härskiltä, mutta kokeilkaa ennen kuin tuomitsette! Sellaisenaan ei niin ihmeellistä, mutta appelsiinisiivujen kanssa nam! Kaiken lisäksi todella täyttävä setti, meni kyllä herkkuhimot tältä päivältä ohi.

Raakakaakao-kikhernetahna

1 prk kikherneitä (n. 3,5 dl)
1 dl cashew pähkinöitä
0,5 dl kookoshiutaleita
4 kuivattua viikunaa
2 tl hunajaa (tai maun mukaan)
0,5 dl raakakaakaojauhetta
1 tl vaniljajauhetta
2 - 2,5 dl makeuttamatonta mantelimaitoa (varmasti kevyt kookosmaito olisi myös hyvää!)
ripaus ruususuolaa
päälle kaakaonibsejä
(vaahterasiirappia tarjoiluun)

Huuhtele kikherneet hyvin lävikössä ja valuta kuiviksi. Laita kaikki ainekset sekoitusastiaan ja surauta sauvasekoittimella tahnaksi, lisää nestettä tarvittaessa. Tarjoa hedelmälohkojen tai vaikka mansikoiden kera kylmänä. Haaveilin valuttavani päälle tarjoiluvaiheessa lorauksen vaahterasiirappia, mutta sitä ei kaapista löytynyt...

Maanantain paastoeväät

Maanantain eväät töihin näytti tältä:

Viime viikolla kokeilin paastoamista kahdella tapaa, maanantaina söin pienen aamupalan ja torstaina taas söin ensimmäisen aterian lounaalla klo 11. Jälkimmäinen tapa tuntui mielekkäämmältä, koska silloin jäi illaksikin mahdollisuus nauttia ihan järkevän kokoinen ateria. Aamupäivä ilman aamupalaa tuntui todella pitkältä, lähinnä henkisesti, joten tänään hankin nestepuolta korvaamaan aamupalaa. Hiilihapolliset juomat kun mukavasti täyttää vatsaa, siksi light Cola ja kivennäisvesi.

Vihreä tee puolestaan siksi, että juon kahvini reippaan kevytmaitolorauksen kera enkä paastopäivinä halua tuhlata koko kalorimäärää kahvimaitoihin. Kahvikuppi työpöydällä on lähinnä tapa ja paastopäivinä tee saa korvata kahvin (tai ainakin sopii yrittää...)

Lounas:

1 klementiini 35 kcal
1 keitetty kananmuna 70 kcal
1 purkki PRO feel rahkaa 105 kcal

yhteensä : 210 kcal

Päivällinen:

300 g punaista linssikeittoa 140 kcal

Iltapala:

1 keskikokoinen porkkana 65 kcal
2 rkl hummusta 60 kcal

Päivän aikana kahviin n. 0,5 dl maitoa = 23 kcal

Päivän kalorit yhteensä 498 kcal. Noin laskennallisesti ainakin. Tämä kaloreiden laskeminen on ainakin alussa aika hankalaa, kun en niitä ole tottunut laskeskelemaan. Hiilareita olen laskenut ihan työksenikin, mutta kaloreiden laskeminen on uutta. Siksi olenkin yrittänyt sisällyttää päivään mahdollisimman paljon ruokia, joiden kaloreiden laskeminen on helppoa, kuten valmis rahkatuote ja kananmuna. Paastopäivinäkin olisi varmasti tärkeää syödä paljon vihanneksia ja kasviksia, mutta jotenkin salaatin kaloreiden laskeminen kauhistuttaa vielä tässä vaiheessa (hirvee työ!).

Miten tähän tultiin?

Olen aina ollut ylipainoinen. Jo neuvolakortissa lukee 3-vuotiaana "painoa tarkkailtava". Joskus olen ollut normaalipainon ylärajoilla, mutta suurimman osan elämästäni reippaasti ylipainoinen. Olen harrastanut liikuntaa elämäni aikana paljonkin, pelannut jalkapalloa, ratsastanut, kuntonyrkkeillyt, käynyt kuntosalilla ja niin edelleen. Syöminen ja ruokavalio ovat ne ongelmat. Hassulta se varmastikin kuulostaa, mutta olen myös ollut yli 15 vuotta kasvissyöjä. Vasta viime vuosina olen aloittanut syömään esimerkiksi kalaa uudelleen. Sekin lähinnä vain arjen helpottamiseksi, kun sain muutama vuosi sitten ensimmäisen ja ainokaisen lapseni. Lihava kasvissyöjä? Kyllä vaan.

Raskaus jännitti kovasti, kun olin jo valmiiksi lihava ja pelkäsin saavani terveydenhoitajalta pahat haukut. Neuvolassa painooni suhtauduttiin kuitenkin asiallisesti ja raskaus sujui hyvin. Koko raskauden aikana painoni nousi vain reilut viisi kiloa, mikä tietenkin tarkoitti sitä, että onnistuin säätelemään syömistäni raskausaikana suht hyvin. Tokikin 6 kk kestänyt pahoinvointi auttoi myös... Kerrankin oli muka tarpeeksi hyvä syy syömistensä tarkkailuun. Aivan kuin oma terveys ei olisi tarpeeksi hyvä syy? Viiko synnytyksestä ja painoin 5 kiloa vähemmän kuin tullessani raskaaksi. Sitten alkoi alamäki. Äitiyslomalla ja hoitovapaalla ryhdyin jälleen palkitsemaan itseäni ruualla. Kuin huomaamatta paino kipusi reippasti ylöspäin ja lopulta (eli nyt) huomasin painavani enemmän kuin viimeisillään raskaana ollessani.

Olen aina syyttänyt myös vuorotyötäni ylipainostani. Yövuorot kuluvat mukavasti nameja mässyttäessä ja yövuorojen jälkeen on krapulamaiset olotilat; väsyttää, janottaa, kaikkea tekee mieli, lähinnä kaikkea missä on suolaa, sokeria ja/tai rasvaa. Joo, okei, kyllähän tiedetään, että vuorotyö lihottaa. Mutta nyt olen tehnyt puolisen vuotta päivätöitä ja olen yhtä lihava kuin viime kesänä? Mikä nyt tekosyyksi?

Näistä lähtökohdista sain tarpeekseni. Puhumattakaan siitä, että pikkuhiljaa alan ymmärtää, että en ole enää ihan nuori! Totta vieköön, jos haluan nähdä lapseni kasvavan, niin painoa on pudotettava. NYT!

Aloittaako vaiko ei?

No niin. Nyt se on tehty.

Arvoin mielessäni parikin viikkoa, aloittaako tämän blogin kirjoittaminen. Syy arpomiseen on varmaankin selkeä; aihe on arka ja tuntuu vaikealta läväyttää todellisuus ihmisten luettavaksi. Paino on päässyt kiipeämään hirvittäviin lukemiin ja viimeistään nyt asialle on tehtävä jotain.

Aloitin vuodenvaihteessa namulakon, mikä oikeastaan on hiukan harhaan johtava nimi. Päätin pysytellä yhdessä namipäivässä per viikko. Tähänkin asti olen pitänyt namipäivää, mutta eipä se ole estänyt herkuttelua kaikkina muinakin päivinä...

Pari viikkoa lakkoiltuani päätin ottaa käyttöön myös pätkäpaastodieetin, 5:2. Jätän helposti muutenkin aterioita väliin, joten ajattelin sen sopivan luontaiseen ateriarytmiini. 5:2 dieetti on mielestäni siitä järkevä vaihtoehto, että se ei sisällä mitään extremeä. 500 kalorilla pärjää yhden päivän kohtuullisesti ja toisaalta muina päivinä voi syödä normaalisti. Ja sillä normaalilla en tarkoita sitä ruokavaliota, jolla elopainoni olen kerännyt, vaan kevennettyä ruokavaliota, jossa on vain vähän valkoista viljaa ja sokeria. Plus toki se namipäivä, jolloin ei valkoisen sokerin vaaroista nipoteta. Nämä ovat ajatuksia lähtömetreillä, katsotaan, mitä kevät tuo tullessaan.

Blogin aloittaminen siis venyi empiessäni ja ensimmäinen viikko pätkäpaastolla on jo takana. Paastopäivät tuntuivat yllättävän helpoilta ja huomasin ajattelevani nyt viikonloppuna, että niitä on liian vähän??

Lähtöpaino oli 114 vuoden ensimmäisenä päivänä. Pituutta on 172 senttiä.

Ensimmäinen tavoite on kevään aikana -15 kiloa. Seuraavakin tavoite on jo mielessä, toiset 15 kiloa pois vuoden loppuun mennessä. Mutta aloitetaan nyt tuosta ensimmäisestä.

Kiva, jos tulet mukaan!